Mitä on ekodesign tai ekologinen muotoilu?

Tämä kysymys on vaivannut minua jo jonkin aikaa. Tarkoitan muotoilulla nyt suunnilleen sitä, mistä wikipediassakin puhutaan (muotoilu on esineen tai muun tuotteen käytettävyyden ja muodon suunnittelua ja/tai sen valmistusta). Muotoilu on siis sitä, kun olen keksinyt haluavani tehdä sakset ja sitten alan suunittella niiden käytettävyyttä ja ulkonäköä. Noin niinkun kansankielisesti. Jos haluaisin hienostela, väittäisin tietysti, että kyse on jostain paljon enemmästäkin. Jostain hienommasta. Mutta nyt tarkoitukseni ei ollut jäädä pohtimaan muotoilun syvintä olemusta, vaan nimenomaan sitä, mikä tekee designista tai muotoilusta ekologista.

Yritin saada vastausta kysymykseeni menemällä kirjakauppaan. Sieltä löysin noin kymmenkunta kirjaa aiheeseen liittyen. Kaikki olivat englanninkielisiä ja suurinosa oli katalogityyppisiä luetteloita ekologisista tuotteista. Missään ei suoraan selitetty, mikä tekee tuotteesta ekologisen. No kyllähän minäkin suunnilleen tiedän mistä on kyse, mutta aina kun puhutaan uuden tuotteen suunnittelusta jään miettimään, miten uusi edes voi olla ekologista. Tätä mietin usein omassa elämässäni, kun pitää tehdä jokin hankinta. Miten hankinta voi koskaan olla täysin ekologinen, ellen osta tuotetta käytettynä? Ei se kai voikaan olla. Brittiläinen suunnittelija Jasper Morrison on sanonut aiheesta näin:

”I struggle with the idea of Ecological Design because I am not sure that Design can be ecological. Imagine a chair which could be made with zero energy and last forever or be recycled without polluting the environment. If that were possible it would be a good thing you would say, but then consider that it has to be catalogued, stored in a warehouse, packaged, transported, displayed and delivered to the customer and you realise that the chair itself is only half the problem. The only zero emission chair I can imagine is one that you buy second hand and walk home with and take back to the shop when you have finished with it. As a designer I'd like to think there is a way to design responsibly in a way that the storage, packaging, transport issues are minimised, and that the design of the chair itself insures that it will have a long and useful life and not be a waste of resources. ”
(Tämä lainaus on otettu täältä.)

Tästä on hyvä jatkaa. Kun muistamme, ettei riitä se, että ostamme kivan kierrätyskassin, vaan jos kassin on tehnyt afrikkalainen nainen ja se on sitten tuotu tänne lentorahtina, niin eikös vain ollakin taas saastutettu ilmakehää. Toisaalta jos tuote on tehty reilunkaupan meinigillä, saatan olla edesauttamassa tämän afrikkalaisen naisen elämänlaadun kohottamista. No se on sitten toisen postauksen aihe tuo reiluus. Ei ole helppoa yrittää tehdä oikein. Maalaisjärki käteen vaan ja puntaroimaan tuotteiden ekologisuutta. Lähtökohtaisesti voisi kai sanoa, että tuote joka on tehty

1. uusiutuvasta luonnonvarasta tai kierrätysmateriaalista materiaalia tuhlailematta
2. mahdollisimman ekologisesti ja eettisesti (vastuullisuus on kai se sana jolla nykyään mainostetaan)
3. mahdollisimman lähellä sinua
4. ja jolla on selvä ja tarpeellinen käyttötarkoitus
5. ja on pakattu mahdollisimman vähäisiin ja mahdollisimman kierrätettäviin/kierrätettyihin materiaaleihin
6. ja joka on kestävää niin materiaaliltaan kuin designiltaan
7. ja jonka valmistusmateriaalit ovat mahdollisimman hyvin kierrätettävissä ja uudelleen käytettävissä kun itse tuote on käytetty loppuun
silloin puhumme ainakin jossain määrin ekolgisesta designista.