torstai 6. toukokuuta 2010

Ydinvoimaa vastaan 8.5.

http://www.vihreat.fi/files/liitto/images/gather_up_for_a_stop.png

Nyt on pakko rikkoa blogihiljaisuus, vaikka kiirettä piisaa vieläkin. Tämä ei liity mitenkään sisustukseen, muotoiluun tai muuhunkaan kivaan. Nyt tulee silkkaa politiikkaa.

Vastustan ydivoimaa ja kuten lehtiä seuraavat ihmiset ovat ehkä huomanneet, Suomeen ollaan kaavailemassa, ei yhtä, vaan kahta uutta ydinvoimalaa. Näin surkeaa päätöstä en haluaisi olla todistamassa. Siispä, jälleen kerran, aion liittyä lauantaina mieleosoittajien joukkoon ja marssia eduskuntatalolle kertomaan kuinka syvältä ydinvoima minusta on. Olen jo liittynyt Ydinvoimahistoriaan-kampanjan facebook-ryhmään ja allekirjoittanut sitoumuksen. Oletko sinä?

Koska ydinvoima-asia on minulle ennen kaikkea tunneperäinen juttu, on ehkä parempi, että menette tsekkaamaan jostain muualta niitä ihan selkeitä faktoja tai näkemyksiä, joiden vuoksi ydinvoima ei ole niin hyvä juttu. Tässä kuitenkin omia syitäni.
  1. Ydinjäte. En vaan pääse yli enkä ympäri tästä ongelmajätteestä joka aijotaan vaan ihan pokkana louhia kallioon ja miettiä vasta sitten joskus, että mitä sille tehdään. Inhoan lyhytnäköisyyttä ja tämä jos mikä on sitä. Jos joku sattui katsomaan Ihmistenpuolue-nimistä ohjelmaa lauantaina TV1:ltä, niin siinä oli pistämätöntä sarkasmia tästäkin asiasta.
  2. Energian kulutusta tulisi vähentää, ei kannustaa kerskakulutukseen. Jos rakennamme ydinvoimaa enemmän kuin meidän arvioidaan kuluttavan, niin vaihtoehdot ovat minusta sitten ulkomaille myynti tai kulutuksen kasvu. Kumpikaan vaihtoehto ei ole hyvä.
  3. Energiapolitiikan pitäisi kannustaa uusiin, kestäviin ja ekologisiin energiamuotoihin ja investoinnit pitäisi tehdä siihen suuntaan. Kukaan ei pistä rahojaan sinne minne ei ole pakko.
  4. Ydinvoima ei ole päästötöntä, vaikka hiilidioksidittomuudella ratsastetaankin. Ja vaikka riskit muka ovat olemattomat, minä ainakin muistan liian hyvin Tshernobylin.
Sitten tähän politiikkaan, johon ydinvoiman kohdalla liittyy niin kamalia ja niin absurdeja yksityiskohtia, etten niitä jaksa edes avata sen enempää. Katsokaa itse tämä ja tämä.

tiistai 27. huhtikuuta 2010

Beibamboo

Tein mahtavan löydön. Omat lapseni ovat jo aikaa sitten kasvaneet ohi tästä vaiheesta, mutta tiedoksi kaikille niille joilla vauvavaihe on vielä edessä tai parhaillaan meneillään. Beibamboo ei ole itselleni merkkinä tuttu, mutta ilmeisesti vaatteita myydään ainakin  Beibamboon omassa verkkokaupassa. Kyse on siis vauvan vaatteista jotka on tehty 50 % bambusta ja 50 % puuvillasta.Bambuhan on yksi nopeimmin kasvavista kasveista maapallolla ja se tarvitsee vain vähän vettä, eli aika ekologista. Minusta on käsittämätöntä, että bambu saattaa kasvaa vuorokaudessa jopa puoli metriä. Ja siis  tämä kasvuvauhti saadaan aikaiseksi ihan ilman lannotteita. Hurjaa. Jossain vaiheessa haluaisin kyllä selvittää sitä, että onko todella järkevää suosia materiaalia jota kasvatetaan toisella puolella maapalloa, sillä Beibamboonkin bambut on kasvatettu kiinalaisilla ekotiloilla.Mutta käsittäkseni bambu on myös hyvin kestävä materiaali, joten ehkä kuljetuksista aiheutuneet päästöt jäävät koko tuotteen elinkaarta ajatellen pieniksi.

HOUSUT
Beibamboon vaatteet on tehty vauvan herkkää ihoa ajatellen ja siis mahdollisimman ekologisesti.Sekä puuvilla, että bambu ovat Ökö text 100-sertifioituja. Nuo kuvan housut ovat aika metkan näköiset, mutta malli johtuu osin siitä, että housut on mitoitettu niin, että mukaan mahtuu myös kestovaippa. Ne kun tuppaavat olemaan aikamoisia mötiköitä.Parasta tässä tuotteessa ei kuitenkaan ole itse tuote vaan se, että näitä vaatteita myös vuokrataan. Ihan mahtavaa. Kolmen lapsen kokemuksella voin sanoa, että vaikka en itse ole paljon lastenvaatteita ostellut, on meille kertynyt ihan järkyttävät määrät vaatteita. Ja varsinkin vauva-aikaan vaatteet säilyvät aika hyvässä kunnossa. Onkin aivan nerokasta, että Beibamboosta voi vuokrata vaatepaketteja minusta suhteellisen edulliseen hintaan. 60 eurolla (4x 15€/vko, minimi vuokra-aika 4 viikkoa) saa kuukaudeksi vuokrattua paketin johon sisältyy 6 bodya, 5 pyjamaa ja 4 housut. Vaikka itse kyllä varmaan ottaisin mielummin 24 euron paketin, jolla kuukaudeksi saisi 3 bodya, 2 pyjamaa ja 2 housut. Vauvathan kasvavat hurjaa vauhtia ja vaatteet saavat jäädä kuukaudessakin pieneksi. Tämä tietysti riippuu vauvasta, mutta minulla on ainakin ollut sellaisia hurjan kasvutahdin omaavia vipeltäjiä, että vaatteiden vaihtuvuus on päätä huimannut. Vaatteiden vuokraus on asia joka ei ainakaan itseltäni oikein tahdo luonnistua, mutta jota olisi syytä harjoitella. Jostain syystä päähäni on iskostunut ajatus, että jos voin samaan hintaan saada vaatteen omaksi, niin kyllähän se kannattaa. Nyt pitäisikin opetella ajattelemaan sitä, että kannattako se ja jos kannattaa niin kenen kannalta. Omat kulutustottumukset joutaisivat ainakin minulla roskikseen, niin kummallisia ajatuksia niihin kuuluu. Ja ne kun vielä ovat niin automaattisia ettei niihin aina huomaa kiinnittää itse huomiota.Rahan ei pitäisi olla niin määräävässä aemassa ostopäätöksiä tehdessä, vaikka kyllähän se ihan syystäkin aika paljon vaikuttaa.Minusta ajatus juuri vauvan vaatteiden vuokrauksesta on mitä parhain juuri siitä syystä, että yhden vauvan kohdalla vaatteen käyttöikä on aika lyhyt. Tietysti jos vaatteita kierrätetään monella omalla ja tuttavan lapsella ei mikää estä näitä ihanuuksia ostamasta. Minä ainakin ajattelin pistää merkin mieleen ja jakaa tätä tietoa eteenpäin perheisiin joihin odotetaan vauvaa. Toisaalta tässä on myös mahtava lahjaidea, sillä itse tuotekin on hyvin ekologinen ja ainakin minusta vaikuttaa vauvaystävlliseltä ja mukavalta pienen herkkäihoisen vauvan päällä.
Beibamboon vaatteet ovat luonnonvalkoisia, koska valkaisuaineita ei ole haluttu käyttää ja koska vuokraupalvelussa ne on pystyttävä pesemään kunnolla.Väri ei kyllä minua haittaa, sillä itse olen aina pitänyt valkoista ihan passelina värinä vauvoille, siitäkin huolimatta että se likaantuu helposti. Toisaalta se on myös helppo puhdistaa.(Kuva on muuten beibamboon sivuilta)



























































  • Pesu- ja kokolappu nauhan värissä sivussa housun ulkopuolella
  • Leveä vyötärö, jonka voit  kääntää alas. Myös lahkeet voit kääntää sopivan mittaisiksi. Siistit myös nurjalta puolelta.
  • Kätevät ja mukavat polvivahvistukset, kun vauvasi alkaa kontata
  • Väljä malli, johon mahtuu hyvin kestovaippa
  • Ei sisälahjesaumaa 
  • B E I B A M B O O -peitenauha kulkee lahkeen nurinpäinkäännetyn sivusauman päällä. Sauma on sileä ihoa vasten.(Mallisuojaa haettu 12/2009)<Peitenauhan värivaihtoehdot; Denimsininen, Beige (kuvassa), Bambunvihreä, Chilinpunainen

maanantai 26. huhtikuuta 2010

Kotiviikonloppu

En ehtinyt viikonloppuna kierrätystehtaalle, vaikka olin ihan päättänyt mennä. Sellaista se joskus on perheellisen ihmisen elämä. Kotityöt valtasivat tämän viikonlopun totaalisesti. Se taas johtuu siitä, että edellisenä viikonloppuna otti matkan peruuntuminen niin päähän, että siivoaminen sai väistyä Hämeenlinnan reissun tieltä. Käykääpä muuten joskus ihailemassa Metsänkylän navetan tarjontaa ja ah niitä ihania alpakoita. Esikoiseni olisi halunnut adoptoida tämän Rodrigon.

Meillä lähti miehen kanssa siivoaminen taas vähän käsistä. Ei, en siivonnut siivouskomeroa tai pessyt ikkunoita tai mitään muuta niin villiä. Minä sisustin. En ostanut mitään, en ommellut mitään ja sisustin taatusti ekologisesti. Tämä ei ole mikään uusi idea, mutta suosittelen silti kaikille sisustuksesta innostuneille - mööpleeratkaa (vai miten sen nyt kirjoittaisi). Eli vaihtakaa huonekalujen paikkaa. Se toimii aina. Meille tuli aivan uusi ilme olohuoneeseen ja tyttärenkin huone meni mullin mallin. Oli hassua huomata, että olimme selvästi sijoittaneet kirjahylllymme aivan hölmöön paikkaan, vaikka se oli tuntunut kaikista luontevimmalta. Ennen niin pitkulainen olohuoneemme muuttui kertheitolla leveämmäksi. Ja aiemmin kovin hallitseva musta seinä ei enää ollut niin musta eikä hallitsevakaan.

Viikon ekologiset sisustusvinkit kuuluvatkin:

1. Siivous. Siisti koti on aina paremman näköinen kuin sotkuinen. Kun vielä itse oppisin pitämään kodin siistinä.
2. Mööpleeraus. Vaihtakaa huonekalujen paikka rohkeasti. Ne saa aina laitettua takaisin eikä tässä hommassa kuluta kuin kaloreita. Samalla oppii kodistaan ja huonekalujen sijoittelusta paljon.

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Pariisista Tukholmaan

Hiljaiselo blogissa johtuu siitä, että kävin Tukholmassa. Vähän nurjalta tuntuu viettää Nuukuusviikkoa risteilemällä epäekologisesti Tukholmaan, mutta sellaista se elämä välillä on. Tukholman matka oli oikeastaan lohdutusristeily, sillä alkuperäisen suunnitelman mukaan olisin nyt matkalla takaisin Pariisista. Tiedän, ihan huippuekologista lentää ja risteillä ympäriinsä, mutta kuka nyt olisi täydellinen.  Jos alkuperäinen suunnitelmani olisi pitänyt, kertoisin teille nyt lisää paikasta nimeltä Merci-Merci, Kiitos-Kiitos. Ne jotka ovat kestäneet  katsoa Livin ohjelmaa Sisustusmatkalla Minnan kanssa (minulla on ollut vaikeuksia ohjelman juontajan Minnan äänen ja olemuksen kanssa, puhumattakaan speakeista jotka ovat kammottavia), ovat jo nähneet putiikin. Minua paikka jäi kiinnostamaan. Jos olen ymmärtänyt oikein, kyseisessä kaupassa yhdistyvät hyväntekeväisyys ja design. En ole varma kuinka paljon siihen littyy ekologisuus, mutta käsittääkseni kaupan on myös vintagea. Olisin todella halunnut päästä ihanan näköiseen liikkeeseen.

Tukholma oli entisensä, mutta minä selvästikään en. Kiersin kauppoja entiseen tapaan, mutta ostoksia tuli tehtyä hyvin vähän. Osasyy oli rahapula, mutta suurempi syy taisi olla se, että olen oppinut välttelemään turhia ostoksia. Olen aika ylpeä itsestäni, mutta myönnän elämän olevan vielä hieman vaikeaa näin. Kun oli juossut kieli vyön alla kaupasta toiseen ja saalis oli laiha, tuntui aluksi että matka oli jotenkin epäonnistunut. Vasta kotiuduttuani osasin arvostaa laihaa matkalaukkua. Ensi kerralla yritän kyllä nauttia kaupungista muutenkin kuin vain kauppjen osalta. Tukholma on kuitenkin tunnelmaltaan aika kiva kaupunki.

Kävin tsekkaamassa kovasti mainostetun Ekovaruhusetin, Beyond retron ja Grandpa'n. Ihan kivoja paikkoja, mutta ei minusta mitään niin ihmeellistä, että olisin ymmärtänyt kovan hypetyksen. Ekovaruhuset on ajatuksena kyllä kiva, mutta sitä leimaa mielestäni vähän sama ongelma kuin niin monia ekokauppojakin: valikoima on aika pieni ja hintava. Ja vaatteet eivät kyllä millään ole sellaisia ihan tavallisia käyttövaatteita, vaan ne edustavat joko trendikästä tai hipahtavaa suuntausta. Minä kun haluaisin hyviä perusvaatteita. Odotankin kovasti, että Helsingin uutuus Gente saa valikoimansa täyteen. Kävin nopeasti pyörähtämässä kaupassa ja vaikutti ihan kivalta. Hinnatkaan eivät olleet liian korkeita. Kaupasta ovat jo ehtineet kirjoittaa Kempparin Noora ja Green Fashion Freakin Nei. Minusta kauppa oli ihan ok, vaikka Noora ei tainnut oikein tykätä. Hauskaa kaupassa on se, ettei se ulkoapäin näytä ekokaupalta. Hauskaa se on siksi, että joku voi sattumalta kävellä sisään, kun hippiäisulkonäkö ei aseta paineita. Mielestäni monissa ekokaupoissa on se vika, etteivät tavalliset tallaajat (siis ne ei niin ekot) välttämättä astu sisään, kun kauppa näyttää niin ituhippikaupalta, että pelkää tulevansa kolkatuksi nahkakenkiensä tähden. Näin asiakaskunnaksi siis valikoituu sellaista porukkaa, joka tarkoituksella haluaa käydä ekokaupassa. Olisi hyvä, kun ekologisuus olisi meille kaikille luonnollista ja helppoa eikä vain hippien omaisuutta. Eikä tämä tarkoita nyt sitä, että minulla olisi jotain hippejä vastaan, päinvastoin. Näkisin kuitenkin mielelläni ekologisen ajattelun leviävän valtaväestönkin toimintamalliksi ja siihen auttavat sellaiset tavallisen näköiset ekokaupat. Tulipas asenteellisen kuulloista tekstiä, mutta toivottavasti ymmärrätte mitä ajan takaa.

torstai 15. huhtikuuta 2010

Kyllämiehet

Valvoin eilen illalla ja katsoin The Yesmen Fix The World -dokumenttielokuvan. Se tulee sunnuntaina uusintana ja kannattaa ehdottomasti katsoa. Ihan huippu. Jos joku ei ole kuullut Yesmenistä, niin kerrottaakoon, että kyseessä on ryhmä, joka tekee erilaisia piloja joilla se haluaa herättää huomiota talouden ylivaltaan ja piittaamattomuuteen. Tuossa eilisessä elokuvassa esimerkiksi avoin markkinatalous esitettiin kuin uskonlahkona joka on saanut meidät uskomaan siihen että avoin markkinatalous on oikein ja ainoa mahdollisuus toimia ja että näin asioiden pitää olla. Erilaisilla tempauksillaan he haluavat osoittaa, ettei asioiden tarvitsisi olla näin ja etteivät erilaiset mahdottomilta tuntuvat ajatukset välttämättä ole niin mahdottomia. Täältä löytyy lisää tietoa miehistä.

Yksi tunnetuimmista tempauksista oli, kun ryhmä ystävineen painoi The New York Timesista näköispainoksen ja jakoi sitä ilmaiseksi pitkin New Yorkia. Lehti oli siis täysin kaimalehtensä näköinen, mutta sen uutiset hätkähdyttivät. Otsikoissa luki että Irakin sota on loppu (tästä on siis jonkun verran aikaa), Sairasvakuutus kaikille jne. Joku kommentoikin elokuvassa, että lehti on kuin unelmalehti – näin asioiden toivoisi menevän. Ryhmä haluaakin herätellä meitä ajattelemaan, että KYLLÄ, näinkin asiat voisivat mennä.

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Pesukone ja kodinkoneiden käyttöikä

Ostin tänään uuden pesukoneen. En oikeastaan olisi halunnut, mutta minun mielipidettäni ei juuri kuunneltu. Vanha koneemme pesee kyllä yhä pyykkiä, mutta epäilen sisärummun irronneen paikaltaan, sen verran kovaa meteliä kone lingotessaan tänä aamuna piti. Koska pesukonetta ei tietenkään ole budjetoitu tämän kuukauden ostoihin, piti turvautua luottoon. Mutta sitten piti päättää minkälaisen koneen ostamme. Ensimmäinen vaatimukseni oli yllättäen hinta. Koneen pitää ehdottomasti olla edullinen, muuten menee koko kevään budjetti ihan sekaisin. Toinen vaatimus oli kuitenkin energiatehokkuus ja ekologisuus. Niin ja itsestään selvä vaatimus oli tietysti se, että kone sopii meidän pieneen kylpyhuoneeseemme.

Koska perheemme tuottaa pyykkiä hävyttömät määrät päivässä, tarvitsin koneen meille mahdollisimman pian, eikä aikaa massiivisiin hinta/ ekovertailuihin ollut. Surffasin aamun netissä ja löysin Whirlpoolin koneen tarjouksesta. Kone ei ollut lähimainkaan halvin, mutta erona halvempiin malleihin, se oli A+ energiatasoa, kun muut olivat A. Koneessa oli myös nopea päivttäisohjelma, joka pesee ei niin kovin likaista pyykkiä vain tunnin. Nykykoneethan pesevät pyykkiä normaalisti hävyttömän pitkään. Nyt odottelen konetta saapuvaksi torstaina. Ei paha. Ja olen niin onnellinen, ettei Helsingin keskustasta ole viety kaikkia kodenkoneliikkeitä, vaan sain matkustettua liikkeeseen sporalla ja oikeastaan koko homma hoitui työmatkalla. Aamusta minulla tärventyi pari tuntia koko pesukoneen ostoon. Ja yksi tunti kahvilaan, kun piti palkita itsensä moisesta tehokkuudesta.

Vanha koneemme palveli kiitettävät 12 vuotta. Se on mielestäni todella hyvin, sillä viimeiset vuodet on kone ollut todella kovassa käytössä. Pesemme viikossa pyykkiä vähintään viisi koneellista (huom. perheessämme on kolmea lasta), parhaimmillaan varmaan kahdeksan. Se on aika hyvin vanhalta koneelta. Pyykkikoneemme ei mennyt rikki ihan yllättäen, vaan se on varotellut meitä jo jonkin aikaa. Olemme jo kuukausia kuunnelleet kauhun sekaisin tuntein, kun kone linkoaa. Viime viikolla törmäsin alakerran naapuriin ja kysyin häpeillen, kuuluuko pesukoneemme kammottava linkousääni heille. Nainen väitti ihan pokkana, ettei ääni haittaa, vaikka kuuluukin. En kyllä ihan uskonut. Mutta nyt ei pitäisi enää olla tätäkään ongelmaa, sillä vaikka kone pyöriikin ja tuntuu toimivan, en kyllä uskalla sillä enää yhtä ainutta koneellista pestä, vaan odotan torstaihin ja testaan sitten uuden koneemme.

Jäin miettimään mitä kaikkea hankimme 12 vuotta sitten mieheni kanssa ensiasuntoomme. Se oli nimittäin juuri huhtikuuta vuonna 1998, kun muutimme ensimmäiseen kotiimme. Uuden television ostimme jouluna, edellinen oli noilta ajoilta. Silitysrauta toimii edelleen ja kissa voi hyvin ja on elossa. Kai sekin on saavutus, että olemme miehen kanssa edelleen yhdessä. 12 vuoden aikana olemme hankkineet uutena erilaisia tavaroita, jotka ovat kestäneet aikanasa, mutta osa on kiertokulkunsa päässä. Tuntuu aika pahalta, että olemme tänä aikana ehtiin hankkia kaksi sänkyä. Yhden joka on jo vainaa ja sen tilalle toisen joka on nyt käytössä. Olemme myös ostaneet upo uuden sohvan ja hävittäneet senkin. tuntuu aika pahalta, että sängyn tai sohvan käyttöikä on ollut meillä alle kymmenen vuotta. Noista ajoista olemme kyllä viisastuneet ja sänkyä ja kodinkoneita lukuunottamatta kotimme uudet hankinnat eivät ole niin kovin uusia. Olemme hankkineet kotiimme yhä enemmän tavaraa käytettynä. Oma haaveeni olisi, että joskus talous antaisi periksi niin, että voisimme ostaa joitain asioita uutenakin, mutta niin laadukkaina että ne varmasti kestävät pidempään kuin kymmenen vuotta. Hassu juttu tuo tavaroiden elinikä. Se vaihtelee aika paljon. Ja siihen olisi kyllä syytä kiinnittää vähän enemmän huomiotakin, sen verran isosta jätteestä on kyllä kyse.

(Kuva on otettu Whirlpoolin sivuilta, eli täältä.)

torstai 8. huhtikuuta 2010

Ekotalon sisustustarjonta

Kaikki ekotietoiset blogit ovat muistaneet viime päivinä kertoa, että House of Eco on avannut ovensa. Palvelu ei kyllä minusta ole vielä kovin toimiva, mutta toisaalta olen tyytyväinen että etsivä kuluttaja löytää edes yhden osoitteen takaa näinkin monta eettisesti ja ekologisesti toimivaa verkkokauppaa. Katsastin heti ekotalon tarjonnan sisustuksen osalta. Parasta antia oli oikeastaan Matteria-shopilla. Täytyy silti sanoa, että kaiken kaikkiaan aika köyhäähän se ekologinen sisustustavara edelleen on. Tai sitten sitä ei myydä verkkokaupoissa. Olisi hauska nähdä esimerkiksi eettisesti ja ekologisista materiaaleista valmistettu sohva.

Yksi mielenkiintoinen juttu tuolta Matterian kaupasta löytyi – kierrätyspaperista valmistettu hylly.
Kuva Matterishopin sivuilta, täältä.

Materiaali on kuulemma nimeltään zBoard ja valmistetaan siis täysin kierrätyspaperista. Sivuilla ei kerrota missä maassa tuote valmistetaan ja siis tuleeko kuljetuksesta paljonkin päästöjä. Plussana materiaalille  on se, että se on tietysti täysin kierrätettävissä. Kun hylly on kulunut ja menee rikki, voidaan se heittää roskiin, pahvinkeräykseen. Eikä muuten yhtään hassumman näköinen. Hyllyä myydään osissa ja siitä voi siis rakentaa haluamansa kokonaisuuden. Sopisi hyvin vaikkapa lastenhuoneeseen. Pitkäkäisyydestä en tosin tiedä, mutta toisaalta lasten makukin muuttuu kun he kasvavat isommiksi. Nyt pitäisi vaan päästä hypistelemään omin käsin, että miltä tuo materiaali tuntuu ja onko se lainkaan kestävää.